Varoitukset: Suopursu on luokiteltu Lääkealan turvallisuus-ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämään lääkeluettelon rohdoskasvilistaan. Suopursun voimakas ominaistuoksu johtuu sen kemiallisista yhdisteistä, ledolista, palustrolistaja myrseenistä.

Suopursun kaikki osat sisältävät myrkyllisiä terpeenejä, jotka vaikuttavat kiihdyttävästi keskushermostoon ja tekevät ärtyisäksi. Yliannostuksen ensimmäiset oireet ovat lievä huimaus ja liikehäiriöt, suuremmista annoksista seuraa kouristuksia, pahoinvointia ja tajuttomuus. Pelkkä kasvin tuoksukin voi aiheuttaa päänsärkyä. mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. 

Käyttö:Kukat, lehdet. Kuivattuna/tuoreena. Kosmetiikka ja käsityöt. Ulkoisesti!

Vaikutukset: Ulkoisesti käytettynä tulehdusta poistava, lihaskouristuksia vähentävä ja limaa irrottava. Ihosairauksien ja reumatismin hoitoon sekä erilaisiin tulehdusperäisiin vaivoihin, kuten hyönteisten puremiin. Suopursun sisältämät eteeriset öljyt ovat voimakkaan antibakteerisia. 

Ennen kukintaa kerätyistä vuosiversoista voi tehdä keitettä kääreisiin ja kylpyihin. Versoja voi myös uuttaa öljyyn. Suomessa suopursun öljy-ja kukkaterapeuttisia uutoksia käytetään vähäisessä määrin kosmetiikassa, mm. erilaisissa hoitoöljyissäja voiteissa. Lisäksi käsityöalan yritykset käyttävät sitä värjäyskasvina.

Suopursu on varpu. Ei kuulu jokaisenoikeuksien piiriin!

Suopursua ei saa käyttää sisäisesti!!

44 g Suopursu yrttiöljyä

11 g Mehiläisvahaa

Kuivattua saksittua suopursua kukkaa, lehtiä ja vartta uutettu kylmäpuristettuun hamppuöljyyn. Annettu uuttua pimeässä n. kuukauden.

Uute siivilöity ja saatu 44 g suopursu yrttiöljyä. Tähän öljyyn sekoitettu joukkoon sulatettu keltainen mehiläisvaha.

Purkitettu 25 ml alumiinipurkkiin.

• Eli kipukohtaan tiputetaan muutama tippa tinktuuraa ja hierotaan ihoon. Itse olen käyttänyt pientä kasvoille sopivaa pesulappua ja kostuttanut sen lapun tinktuuralla ja hieronut kipukohtia lapulla. Jos aikaa on voit jättää lapun hetkeksi kipukohdan päällekin.