Punatulkku
PUNATULKKU, Pyrrhula pyrrhula
TALVEN PIRISTYS PIMEYTEEN
Ihanat punatulkut ovat ilmestyneet pihapiiriini metsän kätköistä. Ovat siinä pyörineet jo jonkin aikaa, mutta nyt niitä näkyy luonnollisestikin enemmän, koska olen laittanut linnuille talipallot roikkumaan omenapuuhuni. Sanotaan, että punatulkku tuo talven ja kylmyyden, mutta taitavat kuitenkin ruuan perässä metsästä näin talvisin pihapiiriin lennähtää. Oli syy mikä tahansa niin kauniita lintuja ja niistä tulee aina joulu mieleen. Onhan se ikuistettu moniin joulunajan asioihin, kuten postikortteihin sekä merkkeihin ja lahjakääröihin ja erilaisiin koristeisiinkin ja maalauksiin, laulujakaan unohtamatta.
Taiteilija Raimo Sallisen piirtämässä postimerkkissä on punatulkku. Postimerkki on tehty 20.03.1991 Sen käyttö lopetettiin 31.12.2011. Itseltänikin tuo merkki löytyy, koska keräilen postimerkkejä.😉 Löytyyköhän tämä merkki sinultakin?
PYRRHULA PYRRHULA
Tuo ihana latinankielinen nimi Pyrrhula pyrrhula viittaa täysin linnun punaiseen väriin. Tiesitkö, koska suomessa on paljon erilaisia murteita, on punatulkullekin noin 60 eri nimitystä. Ja suurin osa niistä nimistä liittyykin juuri linnun punertavaan väritykseen. Tunnettuja nimityksiä ovat pihlajalintu, punarinta, tulkku, talven ruusu jne.
Punatulkku kuuluu peippolintuihin ja on todellakin talvilintu. Siksi sen näkeekin useimmiten vain talvisin. Kesäisin se oleilee metsän siimeksessä, mutta kyllä niitä silloinkin on mahdollista havaita. Eksyvät kesäisin välillä pihapiiriin kuikuilemaan. 😉
Punatulkun hyviä tunnusmerkkejä ovat päälaen musta "huppu", joka vedetty kasvoille asti ja punainen rinta. Koirapuolisen punatulkun rinta on hyvinkin punainen ja vastaavasti naaraan rinta väriltään punertavan harmaa. Näiden lisäksi hyvä tunnistus on siiven leveä valkoinen juova. Eli punatulkku on hyvinkin helppo tunnistaa meidän linnuistamme.
Kun kevät koittaa alkaa ihana laulun ääni kuulua. Punatulkun ääni, pehmeä ja haikeanoloinen "hjiyy" on myös talvimetsän tunnusmaisempia ääniä. Se on helppo tuntea ja matkia. Kevättalvella koiraan saa viheltämällä tulemaan vain muutaman metrin päähän. Tätä voikin kokeilla ensi keväänä! 😉
Naaras Uros
Rakkaus
Punatulkkujen kosinnassa koiras tekee itsestään suuren ja vaikuttavan pörhistämällä vatsahöyhenensä. Se hypähtelee naaraan editse ja koskettelee sen nokkaa. Kun naaras hyväksyy koiraan kumppanikseen, se lähtee mukaan samankaltaisin elein. Naaras ilmaisee valmiutensa paritteluun myös antamalla koiraan syöttää itseään. Se matkii poikasta painautumalla pieneksi ja matalaksi ja väristelee siipiään ruokaa kerjäävän poikasen tapaan. Punatulkut eivät hyppele vieraissa 😉 Niiden pariside kestää toisen linnun kuolemaan asti, ja linnut liikkuvat pesimäajan ulkopuolellakin yhdessä. hmm, tästähän voisi ihmisetkin ottaa oppia…. Punatulkku munii 5–7 munaa huhti-toukokuussa ja vain naaras hautoo munia. Punatulkku voi myös tehdä toisen pesueen kesä-heinäkuussakin.
Ravinto
Tämän linnun ravintoon kuuluvat silmut, siemenet, marjat sekä hyönteiset. Syksyn pihlajanmarjat ovat erityisiä herkkuja punatulkuille. Jos haluat punatulkkuja hemmotella, anna niille erityisesti auringonkukan- ja pellavan siemeniä ne ovat niiden herkkuja. Jos pihaltasi löytyy kasveja, niin jätä nekin talventörröttäjiksi, juurikin lintuja varten. mm. pujon, kärsämöiden ja pietaryrtin ym. muiden kukkien/kasvien pienet siemenet ovat tärkeää talviravintoa linnuille.
Talvehtiminen
Vaikka punatulkku talvehtii Suomessa niin osa niistä lentää talveksi mm. Venäjälle ja Keski-Eurooppaan talvehtimaan. Huomioitavaa on, että vaikka osa punatulkuistamme talvehtiikin täällä - niin nämä samat yksilöt voivat jo seuraavana talvena löytyä hyvinkin kaukaa. Esim. sama lintu voi viettää talven Sisä-Suomessa ja löytyä seuraavana talvena syvältä Keski-Venäjältä. Vaihtelu siis virkistää 😉
Tietoa
Punatulkku on meillä rauhoitettu, sitä ei saa metsästää. Se on myös Kymenlaakson maakuntalintu, joksi se valittiin vuonna 1985. Kymenlaaksossa punatulkkukanta onkin erityisen vahva. Suomen vanhin punatulkku on ollut melkein 7-vuotias, näin kertoo lintujen tietopankki.
https://tietopankki.luomus.fi/wp-content/uploads/2024/11/Ikaenkat_20240917.html
TAIKAA
Punatulkku eli Tulkku eli Tuomioherra, eli Kuolemanvarpunen, eli Tuomiolintu! Tämä lintu on mytologiassa tulkittu viestintuojaksi ja uuden alun symboliksi.
Lintuihin on liitetty monenlaisia uskomuksia. Joidenkin lintujen tulo asutusten lähelle on voitu tulkita kuoleman enteeksi. Punatulkkukin on saanut nimitykset kuolemanlintu ja kuolin varpunen. Nimitys tulee punaisesta rinnasta. Punatulkun ilmestymistä pihapiiriin on pidetty myös merkkinä huonosta säästä ja lumipyrystä, siitä tulevat nimitykset kovanilmanennustaja, kovanilmanlintu, kurjanilmanlintu ja pyrylintu. Tässä saattaa olla myös perää, sillä sään muuttuessa huonompaan suuntaan punatulkut tulevat helpommin etsimään syötävää mm. lintulaudoilta.
Koska punatulkku on harvinainen näky kesäisin, onkin punatulkun ilmestyminen kesällä pihapiiriin merkinnyt vähintään talon palamista ja/tai muuta huonoa ennettä. Ennen vanhaan punarintaisia lintuja onkin aina pelätty, sillä ne olivat kansansuussa hurmerintoja, eli "veririntaisia". Kaikkien niiden on myös ennustettu aiheuttavan ruttoa, punatautia, tulipaloja tai kuolemaa. Pidettiin myös pahana, jos punatulkku lensi ikkunaan ja kuoli, sen pelättiin enteilevän mm. kätkytkuolemaa vastasyntyneelle.
Muualla maailmassa:
Norjalaisille punatulkkujen parvet ennustavat joulun alla onnellista uutta vuotta. Keski-Euroopassa uskottiin, että häkissä pidetty lintu imi itseensä keuhkotaudin, keltataudin, kaatumataudin ja punataudin. Ruotsalaiset ovat antaneet tälle linnulle arvokkaan nimen domherre eli tuomioherra. Tämäkin nimi juontaa punaisesta väristä. Suomessakin, etenkin Pohjanmaalla ja Savossa, on ruotsinkielinen domherre vääntynyt tuomiherraksi. Englannissa punatulkkua on luonnehdittu joulun linnuksi.
Jos kirjat kiinnostavat niin tässä yksi varteenotettava luettavaksi:
Yhden lintuperinnettä kuvaava kirjan, "Linnut liitävi sanoja", kirjoittanut FT Antero Järvinen luonnehtii punatulkkua juuri talven ruusuksi. Järvisen mukaan Kerimäeltä kauan sitten kerätyssä syntykertomuksessa pieni valkorintainen lintu lensi ihmisten raakuuksien keskellä kärsivän Jeesuksen luo nokkaisten katkenneen okapiikin Kristuksen otsasta. Tämä lievitti vähän Jeesuksen oloa; samalla linnun rintaan tipahti pisara Jeesuksen verta. Tarina kertoo myös, että Lintu alkoi puhdistaa itseään, mutta Kristus sanoi: "Älä puhdista sitä. Koko sinun lajillasi saa tästä lähtien olla kaunis, punainen rinta." Näin tuli punatulkku, mutta alkuperäisen kertomuksen syntypaikka sijoittui Englantiin, jossa tarinan sankarina toimi punarinta. Tämä tarina siis yhdistää punatulkun kristinuskoon. Tällaista perinnettä punatulkusta.
Eräs aamu
Oli muuten ihanaa seurata yhtä kovinkin pulskaa punatulkkua etupihallani yksi aamu. Jotain syötävää se maasta löysi ja kauan siinä tepastelikin. Niin kauniskin oli, harmi etten ikkunan läpi saanut siitä mitenkään kunnon kuvaa otettua. Oletkos sinä nähnyt pihallasi näitä punarintoja? 😊
- kuvat ovat pixabay-