Mitä käyttäisi biolannoitteena?
NYT ON HYVÄ AIKA MIETTIÄ BIO-LANNOITTEITA
Näin kevään korvilla onkin hyvä alkaa miettiä mahdollisia biologisia lannoitteita kasveille puutarhaan. Mielellään vielä sellaisia, joita tulee ihan kotitaloudessa biojätteeksi. Joitakin biojätteitä olen hyödyntänyt kasveilleni lannoitteeksi omassa taloudessani. Ajattelin näin säästää biojäteastiaani, Kompostin virkaa minulla hoitaa saavi. Yritän hyödyntää kaiken mitä vain pystyy, joten sekajätteeseeni menee todella vähän jätettä.
Tästä kompostista täytyykin mainita, että olen miettinyt itselleni sellaista Bokashi kompostia. Se riittäisi mielestäni yhden hengen talouteen mainiosti. Jätteen jälkikäsittelyynkin riittäisi saavi, palju tai tynnyri, joka olisi edullisempi vaihtoehto varsinaisen kompostin tilalle. Puutarha- biokompostorit, kun maksavat aika paljon. Olen kuullut ja lukenut miten ihmiset ovat tykänneet bokashista. Siitä saatava nestekin on hyvää lannoitetta kasveille. Aionkin vielä miettiä asiaa ja ottaa selvää tuosta, bokashista. Uskon, että jossain vaiheessa bokashi löytyy taloudestani. Kun sen aika tulee, kerron varmastikin kokemukseni teille. Jokos sinulta löytyy bokashi? Haluatko kertoa kokemuksesi minulle? Kuulisin mielelläni.
Mutta ovat nuo luonnolliset lannoitteet. Niitäkin vaihtoehtoja on paljon, mutta onneksi niistäkin, saa ottaa hyödykseen juuri ne mitkä itselleen sopii. Tällä hetkellä olen käyttänyt kasvieni lannoitteena munankuoria, kahvia, banaania, nokkosta. Kesällä jätän kaiken ruohonleikkuu jätteenkin maahan. Laitan sitä pensaiden ja puiden juurille katteeksi sekä hieman kukka- ja kasvilaatikoiden mullan sekaan. Ruohojäte pitää kosteuden maassa kauemmin ja samalla ruohosta vapautuu lannoitetta hitaasti kasvien juurille. Tämä lannoite on luonnollista ja mikä parasta täysin myrkytöntä. Se mikä maasta kasvaa, se takaisin sinne palautukoon.
Tiesitkö? Teolliset lannoitteet aiheuttavat epätasapainoa. Lisäksi ne tuhoavat hyviä mikrobeja ja kastematoja.
Kananmunankuoret sisältävät kalsiumia, joka edistää kasvien kasvua. Kalsiumista eli kalkista tykkäävät varsinkin ruusut ja syreeni. Suosittelen siis säästämään kuoret. Itselläni munankuoria tulee jonkin verran. Säästän ja kuivatan kaikki kuoret. Kuivatut kuoret jauhan jauheeksi ja ripottelen suoraa ulkona kasvien juurille tai sekoitan kasteluveden joukkoon. Ulos vietävät munankuoret voi hyvin vain murskatakin, sinne ne sitten maatuvat mullan ja maan sekaan luonnostaan. Tämä tapa on myös hyvä tuholaistorjunta, koska se pitää etanat, madot ja muut tuholaiset kasveistasi poissa. Jos pihallasi piipahtavat peurat, niin nekään eivät pidä munankuoren hajusta.
Kannattaa myös laittaa murskattuja munankuoria multaan ennen kuin istuttaa kasvin. Hajotessaan kuoret vapauttavat tätä arvokasta kalsiumia, jota kasvisi tarvitsee kasvaakseen. Varsinkin tomaatit ja paprikat pitävät munankuorista. Voitkin hyödyntää munankuorta tomaatin tai paprikan istutuskuppina. Voit tuota kuori-istutusta kokeilla chilillekin. Pääset kivasti eroon kuorista ja kasvitkin tykkäävät. Eli istutat vain siemenen munankuoreen ja siitä voitkin suoraan siirtää kasvaneen taimen kuorineen kasvatuslaatikkoon tai puutarhaan. Pääset luonnollisesti munankuorista eroon ja kasvikin tykkää. Kaikki kasvit siis tarvitsevat kasvamiseen kalkkia, joten en usko, että munankuorilannoitteesta tulisi yliannostelua kasveille, jotka viihtyvät paremmin ei kalkkisessa maassa.
Kahvinporot, niitähän tulee päivittäin jokaiselle, joka kahvia juo. Miksi heittää ne pois, kun voi hyödyntää nekin. Itse kuivatan kahvinporot, koska niitä voi hyödyntää ihon kuorinta-aineena. Kasveille ja puutarhaan tämäkin tuote sopii mainiosti. Kahvi kun on hyvää maanparannusainettakin. Kahvissa on paljon typpeä, kaliumia ja magnesiumia sekä muita kivennäisiä, joten se on erinomaista lannoitetta. Kahvi ja sen porot sopivatkin hyvin happamassa mullassa viihtyvien kasvien lannoittajaksi.
Tällaisia kasveja ovat mm. lumikellot, pensasmustikat, tuoksumatara, kuunliljat, hortensiat, havukasvit, mustaherukka ja persilja. Kahvinporot kannattaa ripotella kosteina kasvien juurille, varsinkin ulkona. Tätä en toteuttaisi sisällä oleville kasveille, koska kosteat purut homehtuvat herkästi mullan pinnalle. Tämä home ei ole vaarallista, mutta ikävän näköistä toki. Ulkona tuo ei niinkään haittaa. Älä myöskään laita kahvia kasveille, jotka tykkäävät kalkkisesta maaperästä, esim. kurjenmiekka, asterit, omena- ja päärynäpuut.
Huom: Huonekasvit sietävät kahvia vain noin kerran kuudessa kuukaudessa. Ulkokasveja kahvilla ja kahvinporoilla voi kuitenkin lannoittaa jopa useamman kerran vuodessa.
Mitäs sitten, jos lemmikki käy uudistamassa kukkapenkkiäsi! Siihenkin voi auttaa ja kannattaakin kokeilla kahvia yhdistettynä appelsiininkuoriin. Jos sirottelet kukkapenkkiin kahvinporoja ja appelsiininkuoria, eivät lemmikit tai hyönteiset pidä hapokkuudesta sekä sitruksen tuoksusta, joka kahvista ja kuorista tulee kukkapenkkiin. Kasvit kasvavat ja itse nauttia niiden katselemisesta ja hoitamisesta
Appelsiininkuoret sopivat hyvin myös kompostin, jotta saat lisättyä sinne ravinteita ja piristettyä kompostin toimintaa. Siellä ne kuoret hajoavat ajan myötä ja auttavat muodostamaan laadukasta multaa. Appelsiini on myös oiva tuholaiskarkote ja mikä parasta täysin luonnollinen aine. Kuivaa siis kuoret ja murskaa ne hienoksi jauheeksi. Ripottele jauhetta kasvien ympärille, jotta saat karkotettua esimerkiksi muurahaisia ja etanoita.
Banaanikin sopii hyvin kasvien lannoitteeksi. Banaaninkuori on yksi parhaista valinnoista lannoitteen valmistukseen, sillä siinä on kaliumia. Tämä välttämätön mineraali on yksi kaikkein tärkeimmistä ravinteista kasveille typen jälkeen. Se on suuressa roolissa fotosynteesissä sekä kestävien kudosten muodostumisessa. Lisäksi se auttaa ravitsemaan kasveja silloin, kun ne eivät enää ole kukassa tai näyttävät nuupahtaneilta. Banaaninkuorissa on paljon myös magnesiumia, rautaa, fosforia, sinkkiä ja kalsiumia sekä muitakin kivennäisiä ja vitamiineja.
Banaania ei tule paljoa syötyä, mutta joka kerta sen ravitseva kuori on päässyt kattilaani kiehumaan. Banaanin kuoren voi myös kuivata samalla tavoin kuin munankuoretkin. Kuivatuista kuorista saa tehtyä jauhetta ja käyttää sitä jauhelannoitteena veteen sekoitettuna. Ja taas kasvit tykkäävät!
Banaaninkuoren keittäminen
Kuutioi ensin banaaninkuori ja laita se kattilaan.
Lisää vettä niin, että se juuri peittää kuoren.
Laita liedelle ja keitä noin 15 minuutin ajan.
Anna jäähtyä ja siivilöi.
Laimenna nestettä vielä kahdella yhtä suurella vesimäärällä.
Lannoita tällä nesteellä kasvit.
Siellä ne minun banaaninkuoret lilluu. Vähän näyttävät madoilta. Eikä näiden keittämisestä tullut mitään pahaa tai kuvottavaa hajua. Banaanille tuoksui koko keittiö.
Nokkonen taitaa ollakin useimmille tuttu lannoitteena. Nokkonen sopii typpipitoisille kasvelle hyvin lannoitteeksi. Sekä tuholaisten torjuntaan esim. kärpäsiin, kasvipunkkeihin ja kirvoihin. Vedellä laimentamalla pystyt vaikuttamaan, kuinka vahvaa lannoitetta teet mihinkin tarkoitukseen.
Esim. vahva nokkoslannoite sopii typpipitoisille kasveille mm. tomaatti, mansikka, sipuli, kesäkurpitsa ja raparperi. Mutta älä anna koskaan nokkosta palkokasveille, melonille tai kurkulle.
Laimeampi nokkoslannoite taas sopii hyvin tuhoeläinten torjuntaan. Suihkuttele kasvia lannoitevedellä suoraan lehtiin ja tuholaiset vaihtavat paikkaa.
VINKKI: Perunoiden keittämiseen käytetty vesi on myös luonnollinen lannoite kasveille, sillä veteen vapautuu keittämisen aikana vitamiineja. Jäähdytä keitinvesi keittämisen jälkeen, minkä jälkeen voit käyttää sitä huonekasvien ja puutarhakasvien kastelemiseen kerran viikossa. Mineraalivettä, joka heitettäisiin pois siksi, ettei se enää ole tarpeeksi tuoretta, voidaan myös käyttää lannoitteena. Veden korkea mineraalipitoisuus on hyödyllistä kasveille.
Tässä vain pintaraapaisu biologisista lannoitteista ja nekin niitä mitä itse olen kokeillut ja hyväksi todennut. Vielä on paljon opittavaa ja kokeiltavaa. Mitä lannoitteita sinä olet kokeillut ja hyväksi todennut itsellesi?