Lepakko

07.02.2025

Lepakko, 

siivellinen nisäkäs


Hyvin mielenkiintoinen otus! Harvoinpa sitä pääsee ihan kohtaamaan, mutta jos hyvä tuuri käy, kuten minulla aikoinaan niin törmäys lepakoihin ei ole mahdotonta. Yhdessä asunnossani lepakoilla oli maja tai pesä puuvajassa. Sieltä olikin sitten hirmu kiva hakea puita varsinkin hämärän aikaan. Pieniä mustia otuksia, jotka roikkuivat pääalaspäin seinustalla. Laskostaessaan siipensä lepakko muuten näyttääkin hiireltä. Sellaisena se onkin varmaan monelle tuttu näky omasta pihapiiristä. Tämän tuoreimman tuttavuuden tapasin muutamia vuosia sitten ihan sisätiloissa, siitä kerron tuonnempana. 😉

Lajit                                                Lisääntyminen                            Tunnistus

Suomessa tavataan yleisesti viittä lepakkolajia; pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa ja korvayökkö. Lepakot ovat pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin. Ne ovat myös ainoita nisäkkäitä, joilla on siivet ja jotka osaavat lentää, ja siksi niiden lahkosta onkin toisinaan käytetty nimitystä siipijalkaiset. Lentämisen ohella lepakko osaa kiipeillä, ryömiä, juosta ja hyppiäkin. Tarvittaessa se osaa myös uida siipiensä avulla. Lepakoilla on eturaajoissaan vain joko yksi tai kaksi kynttä. Lepakoita on tällä hetkellä maapallolla elossa jopa 1116 erilaista lajia. Fossiilien perusteella tiedetään, että nykyisen kaltaisia lepakoita on ollut ainakin 55 miljoonaa vuotta.


Lepakko synnyttää yleensä yhden poikasen, joka on syntyessään pikkuriikkinen, mutta topakka: se kömpii heti omin voimin juomaan maitoa emonsa nisästä ja kasvaa vauhdilla. Kolmen viikon ikäisenä se on jo täysikasvuisen kokoinen. Se saa kuitenkin vielä muutaman viikon ajan lepakkoemon maitoa, kunnes maitohampaat tipahtavat ja tilalle tulevat kunnon purukalut, joilla kelpaa lähteä metsästämään hyönteisiä: vesi- ja yöperhosia, kärpäsiä, sääskiä ja korentoja. 😊 


Tunnistat lepakon äänestä. Ne lentävät räpyttelemällä läpikuultavia siipiään ja saalistavat hyönteisiä suoraan suuhunsa. Saalistaessaan ne ääntelevät ihmiskorvaan kuulumattomalla taajuudella, tämä kaiku kertoo lepakolle saaliin etäisyyden ja suunnan. Lepakoiden ääniä voidaan siepata ilmaisimella nimeltä detektori. Kaikkien lepakoiden äänet poikkeavat toisistaan sen verran, että niiden avulla lajit kyetään tunnistamaan. Esimerkiksi pohjanlepakko maiskuttaa ja korvayökkö tikittää. 😉 


TIESITKÖ, Maailman suurin lepakko on nimeltään Isoakerohekko ja sen valtavat siivet saavuttavat puolentoistametrin leveyden. Pienin laji puolestaan on Siankuonolepakko, joka mahtuukin sitten vaikka korvan taakse. Se painaa vain pari grammaa.


HUOM:

  • Älä koskaan koske lepakkoon paljain käsin. Lepakot eivät ole aggressiivisia, mutta hädissään ja kivuissaan ne voivat purra puolustautuakseen.
  • Lepakon puremaan ja raapimiseen liittyy myös aina rabiestartunnan riski. Vaikka rabiestartunta on lepakoilla harvinainen, täytyy lepakon siirtämisessä käyttää esim. nahkahansikkaita ja pyyhettä.
  • Jos saat lepakon hoitotoimissa raapaisun tai pureman, on sinun ehdottomasti hakeuduttava lääkäriin. Ja varmistuttava rabiesrokotuksesta.

Kaksi yleisintä lepakkolajia.

Pohjanlepakko,

sitä tavataan koko maassa eli on hyvinkin yleinen lepakkolajimme. Tämä laji viihtyy myös kaupungeissa. Jos satut tapaamaan tätä otusta, niin se on perusväriltään tumma, sen naama ja lenninräpylät ovat ruskeanmustia ja turkkikin mustanpuhuva. Selän karvojen kärjet ovat kullankeltaiset, ja kaulalla on kellertävä alue. Pohjanlepakko on vahva ja hyvä lentäjä. Se ei yleensä puikkelehdi lehvästössä vaan lentelee mieluusti pihoissa tai teiden varsilla, jopa kaupunkimaisemassa katulampun valossa. Se lentää myös melko korkealla, 5–10 metrin korkeudessa. Päivisin pohjanlepakko menee useimmiten piiloon rakennuksiin. Talvea se viettää yksin tai muutaman lajitoverin seurassa varsin viileissä oloissa kuten kellarissa tai muissa sopivissa ulkorakennuksissa.

(kuva https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanlepakko#/media/Tiedosto:Eptesicus_nilssoni.jpg.)

Korvayökkö,

Korvayökkö on ulkonäöltään helppo tunnistaa suurten korviensa perusteella. Korvat ovat pitkät, noin puolet eläimen ruumiin pituudesta. Korvayökön levinneisyys ja elinympäristövaatimukset tunnetaan huonosti. Myös tämä lepakko menee päivisin rakennuksiin. Onkin löydetty korvayökköyhdyskuntia vanhojen kirkkojen katonrajoista. Tällaiset paikat ovatkin hyviä päiväpiiloja lepakoille. Levossa ollessaan korvayökkö pitää pitkiä korviaan supussa kainalossaan, jolloin korvankannet näyttävät korvalehdiltä ja lajin voikin tällöin vahingossa määrittää väärin. Pohjoisimmillaan korvayökköä on havaittu Kokkolan tasolta asti.

(https://lepakko.fi/lepakot/ kuva: Fourrure from France - Plecotus auritus, CC BY-SA 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=81530268)



MITÄ TEEN, JOS TAPAAN LEPAKON JOSSAIN MINNE SE EI KUULU?


Lepakko on eksynyt sisätiloihin.

Kesällä sisälle eksynyt, hyväkuntoinen lepakko ei välttämättä tarvitse muuta apua kuin sopivan reitin ulos. Lepakkoa ei pidä hätistellä koskaan liikkeelle. Se saattaa piileskellä päivän esim. verhojen poimuissa tai taulun takana, ja tulee esiin vasta illan hämärtyessä.

Anna siis lepakolle mahdollisuus lähteä ulos hämärän tultua. Usein riittää, kun sammuttaa huoneesta valot, sulkee kaikki huoneeseen johtavat sisäovet ja avaa ikkunat. Lepakot ovat hyviä kaikuluotaajia ja löytävät ulos ikkunan kautta.

Lepakko on jo kuollut.

Käytä suojahansikkaita, kun käsittelet kuollutta lepakkoa. Tämä on ehdoton sääntö! Tartuntariskin vuoksi! Huomioi, että kaikki lepakot ovat suojeltuja. Edes kuolleena löytynyttä lepakkoa ei saa ottaa itselleen ilman siihen myönnettyä poikkeuslupaa.

Jos löytämäsi lepakko on jo pilaantunut, sen voi siirtää, vaikka läheiseen metsään, luonnon kiertokulkuun. Lepakon saa myös hävittää sekajätteenä.

MUTTA

Jos kyseessä on hiljattain kuollut lepakko, sen voi viedä tai lähettää tutkittavaksi Ruokavirastoon (Helsingin toimipisteeseen). Kuolleena löydetyt lepakot tutkitaan lepakkoraivotaudin varalta. Tutkimus on ilmainen. Kääri eläin löyhästi runsaaseen sanomalehtipaperiin ja pakkaa esim. kenkälaatikkoon. On suositeltavaa ottaa yhteyttä Ruokavirastoon ennen eläimen toimittamista.

Lähetysohjeita löydät täältä:

https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villielaimet

Hyväkuntoisen kuolleen lepakon voi myös toimittaa eläinmuseoon (Helsinki, Turku, Kuopio, Oulu). Mutta ota sinnekin yhteyttä ennen vientiä tai lähettämistä:

https://www.helsinki.fi/fi/luomus/havainnot-ja-seurannat/ilmoita-luontohavaintosi/kuollut-elain 

(https://lepakko.fi/lepakot/index.php/lepakkolajit/)

Ilkka Kivistö on tehnyt väitöskirjaa Suomen lepakoiden koronaviruksista. On saatu selville, että myös Suomessa lentävät lepakot kantavat koronavirusta.

"– Mutta eivät lepakot ole sen vaarallisempia kuin ennenkään. Muista kuitenkin, maassa oleviin lepakoihin ei pidä koskea!! Koronavirusta huomattavasti suurempi vaara on rabiesvirus, jota lepakot saattavat kantaa. Jos näkee lepakon pihallaan, niin siitä ei tarvitse huolestua, Kivistö muistuttaa."

Voiko lepakoista olla jotain vaaraa? Se aina mietityttää meitä kaikkia. 

Lepakot ovat olleetkin paljon esillä koronapandemian yhteydessä. Tutkijoidenkin mukaan koronavirukset todennäköisesti ovat lähtöisin lepakoista. Kaikki virukset herättävät ihmisissä immuunijärjestelmän, mutta lepakoilla ei näin tapahdu, vaan ne kantavat viruksia jatkuvasti mukanaan. Koronavirukset eivät kuitenkaan ole siirtyneet lepakoista suoraan ihmisiin, vaan välissä on ollut muita isäntiä. Jotkut lepakot kantavat myös rabiesta eli vesikauhua, mutta jotta ihminen voisi saada rabieksen lepakolta, hänen pitäisi tulla lepakon puremaksi. Pureman ehkäisyyn taas auttaa hyvät turvajärjestelyt, kun lepakoita käsittelee.

Lepakoilla on vähän luonnollisia saalistajia, joten vain taudit ovat niille yksi suurimmista uhista. Vaikka lepakot levittävät tappavia tauteja, on niistä ihmisillekin huomattavasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Erilaiset koronavirukset, kuten covid-19, SARS ja MERS ovat kaikki todennäköisesti lähtöisin lepakoista. Yön siivekkäillä hyönteismetsästäjillä on osansa myös ebolan levittämisessä.



HUOM: Taudit ovat lepakoille täysin vaarattomia. Ongelmia tulee silloin kun taudinaiheuttaja hyppää isännästä toiseen, esimerkiksi ihmiseen, eikä tuo korkea kuumekaan pysty viruksia nitistämään.



LEPAKKO USKOMUKSIA 

- Lepakot ovat vapaan seksin kannattajia.

"Vapaalla seksillä viitataan varmaankin siihen, että horrostamiskauden aikana koiraat virkoavat horroksesta useammin kuin naaraat, ja silloin ne yrittävät myös paritella. Pimeässä ne eivät sitten välttämättä tiedä, kumpaa sukupuolta vokottelevat."

- Lepakot ovat suursyömäreitä.

"Syksyn lähestyessä lepakot syövät pitkin yötä, hyönteisiä on paljon liikkeellä. Lepakoilla on siis mahdollisuus lisätä rasvaa kehoonsa, ja ne syövätkin yhdessä yössä oman ruumiinpainonsa verran ravintoa."

- Lepakot ovat sokeita.

"Lepakoilla on oikeastaan aika hyvä näköaisti, ja monet suomalaiset lepakot näkevät jopa värejä. Sokea kuin lepakko ei siis pidä lainkaan paikkaansa. Korvayökkö käyttää kaikuluotausta todella vähän. Se kuuntelee ja suunnistaa näön avulla. Se pyrkii olemaan hiljaa, koska sen saaliseläimet, yöperhoset pystyvät kuulemaan lepakoiden kaikuluotauksen jaloissa olevilla korvillaan."

- Lepakot lentävät vain öisin.

"Lepakot lentävät meillä suurimmaksi osaksi öisin, mutta keväisin kun ne poistuvat horrostamis- paikoistaan ja niillä on kiljuva nälkä, ne saalistavat päivänvalossakin."


- Lepakot imevät ihmisten verta.

"Vain yksi lepakkolaji käyttää enimmäkseen nisäkkäiden verta. Se on vampyyrilepakko, joka elää Etelä- ja Väli-Amerikassa. Mutta nyt Etelä-Amerikassa on ilmennyt isoja ongelmia. Vampyyrilepakot ovat alkaneet käyttää siellä ihmisverta entistä enemmän ravinnokseen, ja rabies on sitä myöten levinnyt."

- Lepakot ovat tautipesiä.

"Se on totta. Se johtuu lähinnä siitä, että taudit ovat kehittyneet yhdessä lepakoiden kanssa. Lepakot ovat evolutiivisesti vanha ryhmä, ja niiltä on kuvattu paljon ihmisellekin haitallisia viruksia. Viruksien haitallisuus on yhteydessä lepakoiden erikoisen elämäntyylin kanssa. Lepakot säästävät päivisin energiaa alentamalla ruumiinlämpöänsä, mutta illalla liikkeelle lähtiessä niiden ruumiinlämpö saattaa nousta jopa 41 asteeseen, jota virukset sietävät."

- Lepakoista ei ole mitään hyötyä.

"Lepakot ovat suuria tuholaishyönteisten kuluttajia. Ne korvaavat hyönteismyrkkyjen käyttöä! Esimerkiksi Yhdysvalloissa on laskettu, että lepakot säästävät maataloudelle 4,3 miljardia dollaria vuodessa hyönteismyrkyissä. Koejärjestelyin on huomattu, että lepakot kuluttavat jopa lintuja enemmän hyönteisiä."

 (https://suomenluonto.fi/koulut/tunnista-suomen-lepakot/)



TAIKAA LEPAKOISTA

Lepakko symboloi salaisuuksia ja uudelleen syntymistä. Se toimii voiman kerääjänä ja imijänä. Jos siis lepakko kutsuu sinua voimaeläimenä, kuulet silloin universumin kutsun, joka kehottaa sinua kasvamaan ja kohtaamaan uusi tulevaisuus. Tällöin onkin aika kokea kuolema tietyllä tasolla, päästää irti ja jatkaa eteenpäin uutena. Lepakko siis symboloi myös muutosta ja siirtymistä tuntemattomaan. Se kannattaakin ottaa luottavaisesti vastaan. Koska lepakko kantaa siivillään muutoksen voimia.

Lepakolla on myös sympaattinen syntymätarina suomalaisessa kansanperinteessä.

"Paholainen katseli pääskystä, jonka Jumala oli luonut, ja päätti luoda oman pääskysen. Hän ei kuitenkaan saanut sitä aivan oikein: olennolla ei ollut höyheniä ja se näytti enemmän hiireltä kuin linnulta. Paholainen häpesi luomuksiaan niin, että hän kirosi sen lentämään vain yöllä, kun kukaan ei näkisi sitä."

Lepakolla on tarkka näkökyky, jota se käyttää kaikuluotaimensa kanssa yhdessä. Ultraääni on niin korkeata, että ihmiskorva ei sitä yleensä kuule. Jos siis lepakko ilmestyy sinulle voimaeläimeksi tai oppaaksi, alkaakin sisäinen kaikuluotaimesi heräillä. Se voi ilmentyä herkempänä vaistona aistia asioita tai lukea rivien välejä ja löytää kätkettyjä viestejä. Koska lepakko viettää päivänsä horroksessa torkkuen, on hyvä kiinnittää huomionsa myös siihen, ettei oma elämä nyykähdä lamaannukseen ja horrokseen.

LEPAKON TAIKAA MUUALTA MAAILMASTA

Lepakko on ollut muinaisessa Babyloniassa kuolleiden sielujen symboli. Mutta taas Kiinassa se symboloi iloa ja pitkää ikää. Espanjassa ja Karibialla lepakko tuo aina mukanaan onnea. Amerikan intiaaneille lepakko ennusti kuitenkin sadetta. Afrikassa lepakon pyydystäminen oli parantamisen symboli. Kristinuskossa lepakkoa pidettiin Saatanan luomana olentona.

Maya-intiaaneille lepakko merkitsi initiaatiota ja jälleensyntymää. Myös nykypäivän shamaanille lepakko voi olla merkkinä lähestyvästä initiaatiosta tai siirtymisestä syvempään itsetutkiskelun vaiheeseen. Shamanistisessa kontekstissa lepakko viittaa myös initiaatioon ja sen kautta shamaanin vanhan minän kuolemiseen ja transformaatioon. Tällä matkalla on siis kohdattava pahimmat puolensa ja varjonsa.

Lepakon kohdatessa ja tunnet sen koskettavan sinua, mieti: Mitkä ovat sinun pahimmat pelkosi? Mistä ne juontuvat? Miten voisit käsitellä niitä ja oppia hyväksymään ne, tai jopa pääsemään niistä eroon?

Lepakoita on pidetty myös noitien kätyreinä, ja jo 1500-luvulla paavi arveli lepakoita pirun inkarnaatioiksi. Kerrotaankin, että keskiajalla rakennetun Turun tuomiokirkon alttarin kohdalle kattorakenteisiin on muurattu lepakko, sillä piru haluttiin pakottaa edustajansa välityksellä seuraamaan kirkonmenoja.

Vielä muutamia lepakkofaktoja: 

- Meksikossa on yhä alueita, joissa palvotaan lepakoita ja lepakkojumalia ja viedään niille uhreja.

- Kiinassa ja Japanissa lepakko on aina ollut onnen symboli.

- Yhdysvaltain armeija yritti toisen maailmansodan aikaan kouluttaa lepakkoja kantamaan palopommeja, mutta otuksia ei opetus kiinnostanut, vaan ne ottivat nahkasiivet alleen ja karkasivat.

Myös meiltä Suomesta löytyy lepakkotarinoita mm. lepakoita on käytetty apuna rakkausasioissa.

- Kynnyksen alle kätketty lepakko paljasti, oliko sen yli kulkenut tyttö neitsyt — jos ei ollut, niin hän pissasi oitis housuunsa.

- Naisen lemmenhalut on herätetty viemällä lepakko makuuhuoneeseen. Toinen keino oli pyyhkiä naisen pakaroita salaa lepakolla.

- Tyttö ja poika saatiin rakastumaan, kun he haistelivat samaa lepakkoa.



TARINANI

Siinä hän lepää ennen paketointia ruokavirastoon tutkimuksiin. Tässä lepakossa ei ollut mitään tauteja. 

Itse löysin yhtenä kesäaamuna wc-pöntöstäni lepakon. Kyllä! Siellä se oli hukkuneena, reppana. Mutta pelästyin ihan hirmuisesti ensin ja luulin sitä sammakoksi. Syytin, jopa lapsiparkojani siitä, etteivät olleet ison asian jälkeen vetäneet pönttöä. 😉 Kunnes totesimme sen olevan lepakko. Tuon lepakon lähetin Ruokavirastoon lepakkojen rabies tutkimukseen. Siitä saitkin lukea aiemmin jo, miten toimia!

Mielenkiintoinen otus, todellakin. Koska, oli kesä ja takaoveni oli ollut auki myöhään hämärään, niin tämä lentävä otus varmastikin vilahtanut illalla sisään ja hädissään sitten yrittänyt päästä takaisin ulos. Jostain syystä joutunut wc-pönttöön. Olisiko valkoinen pönttö jotenkin vaikuttanut asiaan?

Yhtä kaikki täysi arvoitus miten se mokoma oli pönttöön joutunut. Olenkin siitä lähtien pitänyt kantta kiinni, ettei sinne muita lepakoita joutuisi satimeen. 😉 Tässä asustelee paljon lepakoita ja usein hämärissä niitä näkeekin lentelevän, juuri kesä ja alkusyksyn öissä. Oletkos sinä tavannut lepakkoa?


LOPUKSI

Jos haluat kohdata lepakon kannattaa suunnata veden äärelle, kun ilma on tyyni. Siellä mm. Vesisiippa voi saalistaa veden pinnasta hyönteisiä. Siellä viihtyy saalistamassa myös viiksisiippa. Korvayököt saalistavat usein pienenä joukkona pihojen, puistojen ja teiden yllä. Hyvällä onnella metsässä voi nähdä ripsisiipan, joka lekottelee paikoillaan väijymässä hyönteisiä. 😉

Annetaanhan kaikille otuksille tilaa myös lepakoille koska lepakoista ei ole ihmisille mitään haittaa, mutta hyötyä niistä on: niillä on globaalisti ruuantuotannossa merkittävä rooli, sillä ne syövät maatalouden tuhohyönteisiä. Lepakot ovat myös yksi tärkeimmistä malariaa kurissa pitävistä eläimistä.