
Kasvien värähtelyt
Tässä yksi päivä mietin, että kuuleko ja tunteeko kasvit mitään tai edes jotain. Itse ainakin juttelen niille koko ajan. Tai en nyt koko ajan, mutta ainakin kastellessa tulee samalla juteltua niille. Vai juttelenko omia ajatuksiani ääneen vain itselleni? 😉
Kuka tietää, mutta tuo kasvien kuuntelun, tuntemisen ja viestimisen taito alkoi mietityttämään. Onko kasveilla sellaista taitoa?

Kasvien tunteet
Kasvit ovat eläviä, koska tarvitsevat elääkseen vettä ja ravintoa. Niin miksei olisi myös mahdollista kasvien tuntea sekä viestiä jotain. Välittäväthän puutkin viestejä sienirihmaston avustamana juuriensa kautta. Niillä on oma yhteistyö maan alla. Samoin on kasveillakin. Tuo juuristo osaa kertoa lehdille vesi- ja ravintotilanteen, jolloin kasvi voi sopeuttaa haihdutustaan. Kasvit viestivät toisilleen myös kohtaamistaan stressitekijöistä, kuten tuhohyönteisistä, haihtuvien yhdisteiden eli hajujen avulla. Näin naapurikasvit voivat varautua tulevaan uhkaan reagoimalla havaitsemiinsa hajujen muutoksiin ja kohottamalla omaa puolustustaan. Tämä reagointi on yleensä tehokkaampaa, jos kasviyksilöt ovat geneettisesti identtisiä tai toisilleen läheistä sukua.
Luinkin jostain, että eivät kasvit mykkiä ole. Itsenkin olen sen huomannut, kyllä ne kommunikoivat. Jos eivät ole saaneet tarpeeksi vettä, lehdet kipristyvät, lakastuvat. Jos eivät ole saaneet tarpeeksi ravinteita tai ovat saaneet liikaa ravinteita. Niin tämänkin kasvit kyllä kertovat. Lehtiin tulee täpliä, lehdet ruskettuvat ja kellastuvat jne. Nuo kaikki ole kasvin omaa kommunikointia, jotta kasvattaja osaa reagoida ja antaa tarvittavat hoidot.
Kasvit siis ovat älykkäita ja monimuotoisia, ne aistivat monitahoisesti ympäristöään. On kerrottu, että kasvit näkevät, haistavat, maistavat, tuntevat, kuulevat ja jopa ääntelevät. Näitä asioita on paljon tutkittu. Valo on kasvien elämän lähde. Auringon voimalla ne yhteyttävät, tuottavat sokereita, kasvun voimaa. Ja kasvien tuottama happi on meille ihmisillekin elinehto.
Niin ja muistapa tämäkin, kun tuot joulukuusen tupaasi. Kuusen tuoksukin muuttuu olosuhteiden mukaan, Kyllä! Tuo kuusen tuoksu on itseasiassa puun viestintää. Tuoksun aiheuttavat terpeenit, joiden koostumus muuttuu puun stressitilan mukaan. Puun hajuun vaikuttavat myös lämpötila, valo ja vuoden sekä vuorokauden aika. Huoneen nurkassa käydään siis koko ajan ahkeraa viestinvälitystä ympäristön kanssa. Joten muistathan olla hellä kuuselle ja arvostaa sitä 😉 niin se kasvaa ja voi hyvin koko joulun.

Entä kukat? Ovatko ne kasvin korvat? Kyllä ovat!
Kasvit aistivat ääniaallot värinänä ja reagoivat ääniin, joista niille on hyötyä. Erilaiset tutkimuksetkin ovat todistaneet, että kasvit tuntevat erilaisia värähtelyitä. Kuten esim. mehiläisen lähestyminen. Kukilla, kasvit kuulevat pölyttäjän siipien värinät. Pölyttäjät, kuten mehiläiset käyvät kukissa, joiden medessä on korkea sokeripitoisuus ja tuosta sokerista ne tekevät hunajaa. Kun kukka kuulee mehiläisen siipien värinät alkaakin meden sokeripitoisuus lisääntymään. Se houkuttaa mehiläisiä ja mehiläinen toimii samalla kukan pölyttäjänä, joten molemmat hyötyvät tästä tapahtumasta.
Myös musiikki on kasveille hyvää, varsinkin klassinen musiikki. Emeritus-kasvifysiologian professori KurtFagerstedtin mukaan kasvien solut pystyvät ottamaan vastaan äänien värähtelyn, ja saavat sitä kautta tiedon, että jotain on tapahtumassa niiden ympäristössä. Tällöin äänien värähtelyt saavat kasvit värisemään, jonka vuoksi ne voivat tehdä tukevamman varren kasvattamalla vahvempaa ja suurempaa biomassaa.
Mutta huomioi millainen musiikki tähän toimii. Esim. rock-musiikki tekee päinvastaisen tapahtuman. Rock-musiikin soittaminen saa kasvit kasvamaan kaiuttimesta katsoen vastakkaiseen suuntaan. Samoin niiden lehtien ja juurien koko on paljon pienempi kuin, jos soittaisit kasveillesi tuota klassista musiikkia. Mielenkiintoista, eikö? Tätä kaikkea on muuten tutkittu jo 70- luvulta lähtien.
Erilaisissa tutkimuksissa onkin huomattu, että kasvit pitävät eniten taajuusalueen 115 Hz–250 Hz äänistä, ne muistuttavat luonnon ääniä ja saavat kasvin ilmaraot aukeamaan. Joten, voidaankin sanoa, että kovaääninen musiikki saa kasvin värähtelemään liikaa ja liika värähtely, liikkuminen on haitaksi kenelle tahansa. Eli kohtuus kaikessa liikkumisessakin 😉
Tiesitkö, että käenkaali eli ketunleipä vetää yöksi lehtensä suppuun, mutta niin tapahtuu myös, kun koskettaa sen lehtiä sormilla. Kasvi siis tuntee kosketuksen ja reagoi siihen.
En tiedä miten puheeni vaikuttaa kasviin, mutta minulle se on rentouttavaa terapiaa. Uskon siihen, että ystävällinen lepertely ei ole koskaan huonoa tai vahingollista. Puhekin on äänen värähtelyä, tärinöitä ja äänenvoimakkuuksia ja näitähän kasvit tuntevat. Samalla puhuessa erittyy hiilidioksidiakin, josta on myös kasveille hyötyä.
Joten mielestäni voin sanoa, että kasvit tykkäävät positiivisesta juttelustani. Koska kasvini ovat edelleen hengissä. Jutteletko sinä kasveillesi?
-kuvat ovat omia otoksiani-